Vuorovaikutuksen merkityksen huomaa yleensä vasta kun kaikki menee pieleen. Väitän, että paras ja halvin työkalu on silloin peili.
Tapahtui muutama päivä sitten. Pöydän ympärillä istuu tiimi – kaikki varsin täyspäisiä ja osaavia persoonia. Ykkösasia on käydä läpi miten organisaation kulttuurinmuutoksen ”jalkautus” on edennyt. Hyvin nopeasti kirkastuu, että teoria ja käytäntö eivät kohtaa. Sanat ja suunnitelmat kun eivät ole edes alkaneet muuttua teoiksi. Käynnistyy äänekäs kalabaliikki, eriävien näkemyksien sinkoilu ja päälle puhuminen, joka kärjistyy eräiden osalta siilipuolustukseen. Muutos on edennyt nopeasti taantuma-vaiheeseen! Seen that, been there?
Huonot ja hyvät uutiset: Varsin yleistä. Muutos edessä, tunteet pinnassa. Niin inhimillistä.
Mitä pitäisi tapahtua, että muutos käynnistyisi nopeammin ja olisi helpompi hyväksyä?
Ota puheeksi
Oletus: Johdolle itselleen on muutoksen hyödyt jo kristallinkirkkaana mielessä, mutta tiimille ne näyttäytyvät vasta hähmäisinä tavoitteina, kenties jopa uhkina. Tiimit eivät välttämättä muutu itsestään tuloksellisiksi ja aikaansaaviksi. Tiimien johtaminen ja niiden koko potentiaalin hyödyntäminen vaatii kykyä saada ihmiset työskentelemään yhdessä, jakamaan vastuuta ja kehittämään toimintaansa. Muutos on monelle risteyskohta, joka saattaa pelottaa ja herättää enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Kun tunteet ja järki käyvät vuoropuhelua, lamaannus ja vastareaktiot saattavat ottaa niskalenkin.
Peiliin katsomisen paikka
Kun suunta on selvä, oletko johdon edustajana viestinyt sen kaikille? Kun olet kertonut tavoitteet kaikille, oletko varmistanut, että tiimin jäsenet ovat ymmärtäneet ne yhteisellä tavalla? Mitä teemme ja miksi? Mihin tähtäämme ja miksi? Miksi on syytä muuttua? Mitä positiivista muutos tuo mukanaan?
Jos tiimin jäsenenä et ole selvillä mitä tavoitellaan yleisesti ja mikä on oma roolisi siinä, oletko pyytänyt lisävalaistusta?
Olettaminen on suuri sudenkuoppa. Puheeksi ottaminen on viisautta. Vastuu on kaikilla.
Kutkuttele motivaatiota
Oletus: Kultturinmuutos ”jalkautetaan ” kaikille samanlaisena. Tieto ei välttämättä auta jos motivaatio puuttuu. Auta ihmisiä kiinnittymään isompaan tarkoitukseen ja osoita merkityksellisyys todeksi. Kysy kysymyksiä, jotka saavat miettimään, oivaltamaan ja ehkä näkemään muutoksen uusin silmin ja selkeyttämään tilannetta oman itsen kannalta.
Jos lopulliset tavoitteet tuntuvat kaukaisilta, kiinnitä huomio muutoksen aiheuttamiin välittömiin hyviin vaikutuksiin. Jos niitä on, iloitse ja anna sen näkyä!
Peiliin katsomisen paikka
Oletko johdon edustajana tunnistanut mistä kukin tiimin jäsen motivoituu? Mitä muutos tarkoittaa itse kullekin? Miten se muuttaa kunkin päivittäistä tekemistä? Miten kukin siihen sitoutuu? Mitä kukin siitä ajattelee?
Oletko tiimin jäsenenä sisäistänyt, miten muutos näkyy sinun tekemisessäsi ja miten sinun tulee muuttua? Mikä saa sinut työskentelemään hyvin ja mikä riittää?
Olettaminen on suuri sudenkuoppa. Motivaatio lisääntyy kun tarkoitus kirkastuu. Vastuu on kaikilla.
Muuta ongelmapuhe tavoitepuheeksi
Oletus: Muutosprosessi vaatii aikaa ja turnauskestävyyttä. Matkan varrella törmäät ongelmiin, kaikki ei mene niin kuin Strömsössä. Ongelmiin on yleensä monia vaihtoehtoisia ratkaisuja, ei ole vain yhtä totuutta. Asiat tapahtuvat aina yhteydessä muihin ihmisiin ja ympäristöön, niinpä tavoitteeseen voi päästä monia erilaisia polkuja. Ratkaisukeskeinen lähestymistapa auttaa suuntautumaan tulevaisuuteen ja löytämään uusia näkökulmia, lisäämään toiveikkuutta ja keskittymään tavoitteelliseen toimintaan.
Peiliin katsomisen paikka
Voisitko ongelmatilanteissa välillä hylätä lineaarisen syy-seurausmallin, jossa etsit syitä esiin tulleeseen ongelmaan? Edistääkö syiden etsiminen yhteistyötä tai asioiden kehittymistä toivottuun suuntaan? Olisiko hedelmällisempää pyrkiä tavoitekierteeseen, jossa toivottu tilanne ja edistysaskeleet sitä kohti innostavat eteenpäin? Niin kauan kun keskitymme ongelmiin, olemme ongelmien asiantuntijoita. Kun puolestamme keskitymme suunnittelemaan ongelmien ratkaisuja, meistä tulee ratkaisujen asiantuntijoita. Toivetilojen ja niihin liittyvien konkreettisten tavoitteiden tiedetään innostavan ihmisiä ja yhteisöjä enemmän kuin ongelmiin syventyminen. Tavoitteet antavat energiaa, ongelmat syövät.
Voisitko kääntää puheen ja ajatukset ongelmapuheesta haave-tai toivepuheeksi? Oletko muistanut viestiä onnistumisista? Voimavarojen ja toiveikkuuden nostaminen keskipisteeksi, huomion suuntaaminen onnistumisiin ja voimanlähteiden aktiivinen etsiminen voivat toimia uuden muutoksen vauhdittamisessa.
Olettaminen on suuri sudenkuoppa. Ymmärrä syitä, mutta älä jumitu niihin. Vaikeudet voi muuttaa päivittelyn sijasta tavoitteiksi. Vastuu on kaikilla.
Muutokseen sitoutuminen ja onnistuminen on mitä suurimmassa määrin keskustelua, kuuntelua ja yhteistyötä. Vuorovaikutusta, jossa jokainen voi petrata. Lopulta ehkä ilman sitä peiliäkin.
Heräsikö ajatuksia? Olen pelkkänä korvana!